Tänään vein Paulin junalle, josta hänen matka jatkui vekaranjärvelle armejan harmaisiin. Skalpeeraus tehtiin jo aikaisemmin ja minun piti ottaa kuva, kun hän olisi ajanut parranhaivenensakin, mutta "parta" jäi vielä lähtiessä rehottamaan ja kuva ottamatta. No eiköhän noita kuvia vielä saa otettua, kunhan ensi lomalleen pääsee :D
Kun nyt taas on täällä plussakeli ja viimeiset lumet saa taas kyytiä, niin tuli mieleen että vieläköhän intissä hiihdellään, kun ei oikein ole missä hiihtääkään. Ehkäpä vekaran korkeudella on vielä sen verran lunta, että hikilaudoilla pääsee suhauttelemaan täyspakkauksen kanssa...
Onnea vaan... ja venyviä hermoja inttitouhuun, toivoo reservin kersantti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti